Leisure Suit Larry in the Land of the Lounge Lizards (1987)
Sierra On-Linen legendaarinen Leisure Suit Larry in the Land of the Lounge Lizards on ensimmäisiä graafisia seikkailupelejä, joissa omaa hahmoa pystyy liikuttamaan pelimaailmassa reaaliajassa mutta muut käskyt kirjoitetaan vielä tekstiparseriin. Peli on kiinnostava myös uudelleen tehtyjen versioidensa takia. VGA-versiossa vuodelta 1991 grafiikka ja äänet nousevat arkaaiselta tasolta ysäritasolle ja vuoden 2013 versiossa silmää ja korvaa hyväilevälle HD-tasolle. Pelasin nämä kolme eri versiota yhteen pötköön ja ajattelin pureutua pelin taustoihin ja eri versioihin Samoojassa, vaikka pelistä on tähän mennessä varmasti sanottu jo kaikki mahdollinen ja sen maine on suuri.
Sierra On-Line, joka tunnetaan myös nimillä On-Line Systems ja Sierra Entertainment, on yhdysvaltalainen vuonna 1979 perustettu ohjelmisto- ja peliyritys. Firma tunnetaan kaikkien aikojen ensimmäisestä graafisesta seikkailusta Mystery House (1980). Leisure Suit Larry -pelien lisäksi Sierra On-Linen tuotantoon kuuluvat muun muassa King's Quest -, Space Quest -, Police Quest -, Quest for Glory -ja Gabriel Knight -pelisarjat. Graafisia seikkailupelejä varten Sierra On-Line teki oman pelinkehitysalustan, AGI:n 1984, ja sitä käytetään myös ensimmäisessä Leisure Suit Larryssä. Pelin toisessa versiossa 1991 AGI-pelimoottori vaihtui SCI:ksi, ja peli sai samalla mojovan audiovisuaalisen päivityksen. Vuoden 2013 versiosta sen sijaan vastaa N-Fusion Interactive, ja se on tehty Unityllä.
Uinuva hitti
Leisure Suit Larry in the Land of the Lounge Lizards perustuu löyhästi aiempaan Sierra On-Linen tekstiseikkailuun Softporn Adventure. Sierra On-Linen perustaja Ken Williams värväsi Al Lowen, yhtiön monivuotisen työntekijän, tekemään siitä "modernin version". Peli ilmestyi alun perin MS-DOS- ja Apple II -tietokoneille ja hieman myöhemmin Amigalle, Atari ST:lle, Apple IIGS:lle, Macille ja Tandy Color Computer 3:lle. Nykykoneilla pelin alkuperäinen ja toinen, niin kutsuttu VGA-versio, pyörivät ScummVM-ohjelman avulla, ja ne saa sekä ilmaiseksi että maksua vastaan.
Pelin nimessä piilee kaksi johtolankaa. Leisure suit, suomeksi vapaa-ajanpuku, viittaa 1970-luvulla muodissa olleeseen, polyesteristä valmistettuun rennon muodolliseen asukokonaisuuteen. The Lounge Lizards on puolestaan erään hupailevan jazzyhtyeen nimi. Koska Larry on pukeutunut leisure suitiin, hän näyttäytyy epämuodikkaana, jopa vanhanaikaisena 1980-luvulle sijoittuvassa pelissä. Viittaus jazzyhtyeeseen viitannee pelin musiikkiin tai ainakin Al Lowen omaan musiikkiharrastukseen. Pelisuunnittelun lisäksi Al Lowe vastaa sen ikonisesta tunnussävelmästä.
Leisure Suit Larry in the Land of the Lounge Lizards kertoo Larry Lafferin yöstä Lost Wagesin kaupungissa. Lost Wages on Las Vegasin pilkkanimi. Pelissä onkin kasino, ja uhkapelaaminen on välttämätöntä rahantarpeen täyttämiseksi. 38-vuotiaan Larryn kerrotaan olevan ohjelmistokauppias ja peräkamarin poikia, joka on tullut etsimään rakkautta ja pääsemään siinä sivussa eroon neitsyydestään. Pelissä on neljä uhkeaa nuorta naista, jotka ovat Larryn huomion kohteita. Selvää on, että Larry tavoittelee jotain saavuttamatonta, naisia, joiden tasolla hän ei kerta kaikkiaan ole. Mutta yrittänyttä ei laiteta! Tuntuu hassulta sanoa Leisure Suit Larry in the Land of the Lounge Lizardsia eroottiseksi peliksi, sillä se on niin koominen ja alatyylinen.
Leisure Suit Larry in the Land of the Lounge Lizards tuli myyntiin ikään kuin tiskin alta, sillä Sierra On-Line ei markkinoinut sitä lainkaan. Peliä häpeiltiin ja se joutui sensuurin uhriksi. Sen harvat pelaajat kuitenkin rummuttivat viidakkorumpuaan, ja vähitellen sana kiiri ja myyntiluvut kasvoivat. Pelistä tuli menestys ja legenda. Peli tunnetaan kuitenkin myös varhaisena esimerkkinä piratismista, sillä pelin läpipeluuopasta myytiin enemmän kuin itse peliä.
Nykypelaajana tuntuu hassulta ja lapselliselta, että Leisure Suit Larry in the Land of the Lounge Lizards otettiin seksuaalisen aiheensa takia niin vakavasti. Oletus myös oli, että se ei kiinnostaisi naisia tai että se voisi loukata heitä. On kuitenkin selvinnyt, että iso osa pelin pelaajista on itse asiassa naisia. Syytä voi spekuloida, mutta ajattelen, että Leisure Suit Larry in the Land of the Lounge Lizards voi mennä feministisestä seulasta hyvinkin läpi. Eiväthän naiset tässä pelissä ole mitenkään alennettuja tai demonisoituja, vaan se on mies, Larry, joka osoittaa epätoivoisuutensa. Naisia ei niinkään esineellistetä, vaan kohotetaan jumalattaren asemaan. Tämä peli EI ole incel.
Ensimmäinen arkaainen versio
Ensimmäinen versio on ensimmäinen versio, se on Alkuperäinen isolla aalla. Vuoden 1987 Larry on hieman tökerö, mutta viehättävän särmikäs seikkailupeli. Graafisen pelimaailman alapuolella on tekstiparseri, johon pelaaja kirjoittaa käskyjä Larrylle. Pelihahmo on animoitu ja sitä liikutetaan nuolinäppäimillä.
Mahdollisia käskyjä ei ole monen monta. Pelimaailma on myös melko pelkistetty eikä interaktiivisia kohteita – niin katsottavia, käytettäviä kuin kerättäviäkään – ole paljon. Varsinaisia tapahtumapaikkoja pelissä on 5, joista jokainen voi sisältää muutaman tason. Laajin niistä on kasino, jossa on peräti 14 tasoa; tosin näistäkin kuusi on käytännössä tyhjiä kerroksia.
Koin pelaamisen helpoksi ja kevyeksi. Käskyjen kirjoittaminen ei tuottanut ongelmia, vaikka nykypelaajasta se voi aluksi tuntua haastavalta. Vaihtoehtoja toiminnalle ei ole monia ja tehtävät ovat suhteellisen suoraviivaisia. Tekstiseikkailujen peruskäskyillä kuten look, search, talk to, use, open ja give pääsee pitkälle. Luonnollisesti tarvitaan myös käskyt save ja restore, sillä pelissä voi kuolla. Pelin kulku kärsii vihjeiden puuttumisesta. Pelaajana olin paikoin hukassa, mitä seuraavaksi tulisi tehdä tai mihin pitäisi mennä.
Ensimmäisessä versiossa on käytetty Sierra On-Linen AGI-pelimoottoria. Se mahdollistaa värillisen grafiikan ja animaation sekä musiikin ja ääniefektien käytön. Värejä on käytettävissä kuusitoista, ja äänet ovat ankeaa piippailua. Musiikki on vähäistä ja ääniefektejäkin on vain muutama. Huomionarvoista on, että Amigalle portattu versio on aivan DOS-version kaltainen eikä Amigan parempia audiovisuaalisia ominaisuuksia hyödynnetä. Tämä voi selittää pelin saamat huonot arviot Amigalla. Olen itse pelannut alun perin 1990-luvulla juuri Amiga-versiota.
Toinen, räjähtänyt versio
Pelin toinen versio ilmestyi neljä vuotta myöhemmin 1991, jolloin sen nimi muuttui muotoon Leisure Suit Larry 1: In the Land of the Lounge Lizards. Toinen versio tunnetaan myös VGA-versiona, mikä viittaa IBM:n näytönohjainpiiriin. Kakkosversion alustoina toimivat MS-DOS, Mac ja Amiga. AGI-pelimoottori vaihtui SCI:ksi, ja väripaletti räjähti 16:sta peräti 256:een väriin. Grafiikasta täytyy kuitenkin sanoa, että lisääntynyt värikkyys ja yksityiskohtaisuus on johtanut sumuisuuteen. Myös äänet ja musiikki kokivat laadullisen vallankumouksen, ja musiikkia ja ääniefektejä on tullut lisää. Kehitysaskel audiovisuaalisesti oli todella suuri. Sisällöllisesti kakkosversio on hyvin samankaltainen kuin ykkösversio.
Larryn oma hahmo on kokenut rajun muutoksen. Ensimmäisessä versiossa hän pysyi etäältä nähtynä tikku-ukkomaisena hahmona, mutta toisessa versiossa hän on suurentunut ja kasvoilta voi erottaa jonkinlaisen ilmeen. Erityisesti pää on paisunut, suuri nenä roikkuu ja Larryn kasvoilla on typerä virne. Hänestä on tullut karikatyyri itsestään.
Tapa pelata on kakkosversiossa radikaalisti muuttunut. Nyt täytyy tarttua hiireen. Näytön alaosassa ollut tekstiparseri on kadonnut, ja graafinen pelimaailma täyttää koko ruudun. Larryä ohjataan klikkaamalla tavoiteltua kohtaa pelimaailmassa. Viemällä hiiren osoittimen ruudun yläreunaan saa näkyviin toiminnot ikonien muodossa: kävele, katso, käytä tai koske, puhu, virtsaa, haista tai maista, käytä valittua tavaraa, avaa tavaraluettelo, avaa asetukset ja tallennus sekä kerro tietoa ikoneista. Käytettävä tavara valitaan tavaraluettelosta, jossa siinäkin on eri toimintoja, ja se tuodaan pelimaailmaan OK-napin kautta ja klikkaamalla kohdetta.
Peliin on luotu myös pyörivä toimintokaruselli hiiren osoittimeen. Se on vaihtoehto näytön yläosasta avautuville ikoneille. Toimintoa vaihdetaan klikkaamalla hiiren oikeaa nappia. Toimintokaruselli toimii ikään kuin oikotienä käskyihin, mutta minulla oli taipumusta pyörittää sitä niin vinhaan, että klikkasin usein tavoittelemani toiminnon yli. Tämän takia koin pelaamisen työläämmäksi kuin ensimmäisessä versiossa.
Sulava kolmas versio
Vuoden 2013 versio, Leisure Suit Larry: Reloaded, tuntui minusta kuin olisin saanut korjaavat linssit silmilleni. Sarjakuvatyylinen grafiikka on HD-tasoa. Musiikkia on tullut lisää, samoin ääniefektejä, ja äänimaisemat ja ääninäyttely ovat aivan uusi lisäys. Pelin alkuperäinen suunnittelija on ollut mukana kolmannen version suunnittelussa, ja se on tarjonnut hänelle mahdollisuuden korjata asioita, joita hän on katunut viimeiset 25 vuotta. Al Lowen mukaan tarkoitus ei ole ollut parantaa pelkästään audiovisuaalista puolta, vaan tehdä tehdä pelistä ylipäänsä parempi.
Leisure Suit Larry: Reloaded keräsi Kickstarter-rahoitusta yli 650 000 dollaria, ja se oli ensimmäinen iso pelituotanto Kickstarterissa. Koska mainittu keräyssumma saavutettiin, peliin lisättiin uusi viides nainen. Neljä aiempaa naista ovat säilyneet mukana, mutta heidän ulkonäkönsä on muuttunut ja he ovat saaneet enemmän persoonallisuutta.
Kolmas versio säilyttää alkuperäiset tapahtumapaikat, mutta tuo muutamia tasoja kasinolle lisää. Samalla pelaajalle tarjotaan lisäpurtavaa, sillä jotkin tehtävät ovat muuttuneet haastavammiksi ja ne pitää suorittaa pidemmän kaavan kautta. Viidennen naisen takia on tullut aivan uusikin tehtävä. Toisen version pystyi pelaamaan läpi ulkomuistista ensimmäisen version perusteella, mutta kolmas versio vaatii joitain uusia ratkaisuja. Juoni on kuitenkin pääpiirteissään sama. Myös kolmosversiossa voi kuolla, mutta se ei merkitse loppua, sillä Larry tekee paluun vahingoittumattomana kuolemaa edeltäneeseen tilanteeseen. Kuolema on kuitenkin kokemisen arvoinen kuten aiemmissakin versioissa.
Tekstiä on tullut lisää, lisää vitsejä ja lisää persoonallisuutta sekä Larrylle että sivuhenkilöille. Pidin kolmosversion Larrystä. Pidin ylipäänsä suunnasta, johon peliä ja Larryä on viety. Ensimmäisessä versiossa on vaikea sanoa, mitä Larry ajattelee. Toisessa versiossa hänestä on tehty karikatyyrinen dorka. Kolmannessa versiossa hänestä on tullut naiivi. Larry ei tajua kaikkia kaksimielisyyksiä, ja hän puhuu reippaan lapsekkaasti. (Ehkä paljastavaa, mutta minun oli helppo samastua häneen.) Leisure Suit Larry: Reloaded on tuonut peliin myös aikuismaisen kertojanäänen, joka kommentoi Larryä ja tapahtumia piikittelevästi mutta hyväntahtoisesti. Mielsin kolmosversion Larryn sympaattiseksi aikuislapseksi, ja se teki pelistä viattoman.
Leisure Suit Larry: Reloadedin tietokoneversiota ohjataan hiirellä kuten kakkosversiota, ja toimintokarusellikin on säilytetty. Peli on ilmestynyt myös iOS- ja Android-laitteille, jolloin sitä ohjataan kosketusnäytöllä. Minulla on kokemusta vain hiiriohjauksesta, enkä voi kommentoida kosketusnäyttöä.
Käytin kolmososan läpipeluuseen kolmisen tuntia, kun taas ykkös- ja kakkosversioista selvisin tunteroisella.
Loppuarvio
Leisure Suit Larry ykköstä on moitittu pinnalliseksi, mutta miksi peliltä pitäisi odottaa syvällisyyttä? Minua ei ajoittainen pintaliito haittaa, ja pidän Larrystä hahmona, vaikka kakkosversiossa se kärsikin kolhun. Arkaainen ensimmäinen versio on yllättävän pelattava. Tekstiparseri tarjosi minulle mukavamman tavan pelata verrattuna kahden uudemman version hiirellä napsutteluun. Leisure Suit Larry: Reloaded tuo peliin uutta hohdokkuutta, ja ennen kaikkea se tekee Larrystä kokonaisen, ehjän hahmon tabula rasan (1. versio) ja karikatyyrin (2. versio) jälkeen. Kolmosversion grafiikka oli minusta makeaa. Arvioin pelikokemukseni seuraavasti: Leisure Suit Larry in the Land of the Lounge Lizards 59 pistettä, Leisure Suit Larry 1: In the Land of the Lounge Lizards 54 pistettä ja Leisure Suit Larry: Reloaded 64 pistettä sadasta.
Satavuus
Leisure Suit Larry in the Land of the Lounge Lizards (1987) ja Leisure Suit Larry 1: In the Land of the Lounge Lizards (1991) ovat saatavilla useista lähteistä. Nykykoneilla ne pyörivät ScummVM-ohjelmassa. Asennustiedostot voi löytää ilmaiseksi, mutta pelit voi myös ostaa valmiiksi nykykoneille käärittynä. Esimerkiksi GOG.comissa on saatavilla paketti Leisure Suit Larry’s Greatest Hits and Misses!, joka sisältää sarjan osat 1, 2, 3, 5 ja 6. Paketti sisältää ensimmäisestä osasta myös VGA-version. Leisure Suit Larry: Reloaded (2013) on on ollut saatavilla Windows-, macOS- ja Linux-tietokoneille sekä iOS- ja Android-laitteille. En ole varma, mikä tämänhetkinen saatavuus on. GOG.comista löytyy joka tapauksessa Windows-versio ja vielä jonkin aikaa erityisen edulliseen hintaan.
